Erään taekwondoseuran alku

Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille blogiini eksyneille!

Päättynyt vuosi 2015 nosti Taekwondourheilijat 2011 ry:n Suomen suurimmaksi taekwondoseuraksi lisenssiharrastajamäärällä mitattuna. Haluan tämän innoittamana kerrata miten tähän on tultu. Tämä ei ole historiikki eikä edes kovin kattava leikkaus TU11:n alkuajoista, vaan pienen pieni valon sohaisu Taekwondourheilijoiden perustamisen alkuhämäriin.

Kesällä 2011 harjoittelimme Kostiaisen Juhon kanssa Helsingin Taekwondo-Seuran (HTKD) tiloissa Sörnäisten Rantatiellä tavoitteena saada paikka Lontoon olympiakisoihin. Pajulammen Sampo koordinoi Taekwondoliiton projektia kohti olympiakarsintoja, joihin oli valittu Juhon ja minun lisäksi Mikkosen Suvi ja Savagen Saina. HTKD:lle oli ilmaantunut positiivinen ongelma – harjoittelijoita oli enemmän kuin treenivuoroille mahtui – ja tämän vuoksi Liiton otteluvuorot haluttiin HTKD:n omaan käyttöön. Tilanne oli hankala. Kesken kiivaimman treenijakson saimme kuulla, että syksyllä meillä ei enää olisi treenipaikkaa.

Olympiadia aiemmin – Ateenan ja Pekingin välissä – olimme Sampon kanssa käyneet katselemassa sopivia treenitiloja eri puolilta Helsinkiä ja vähällä oli, ettemme perustaneet taekwondosalia jo tuolloin. Valion omistamassa kiinteistössä Pitäjänmäellä olisi ollut kohtalaiset tilat tarkoitukseen, mutta rakennukselle oli jo lyöty purkutuomio, ainoastaan ajankohtaa ei tiedetty. Siksipä vuokrasopimus olisi pitänyt tehdä vuodeksi kerrallaan, ja tähän emme halunneet lähteä. Kyseinen talo seisoo edelleen purkamatta paikoillaan, suoraan nykyistä työpaikkaani vastapäätä, mutta jälkikäteen ajateltuna oli oikeastaan ihan hyvä, ettemme tuolloin konkretisoineet suunnitelmaamme omasta taekwondosalista.

Treenisalin takaosasta ovelle päin

TU11:n taekwondosali oli aiemmin Aino Active -nimisen firman toimitilaa.

Takaisin kesään 2011. HTKD:n ilmoitettua salivuorojen loppumisesta aloimme kartoittaa vaihtoehtoja olympiaprojektin treenipaikoiksi. Menneinä vuosina tutuksi tullut Töölön Kisahalli ei tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta toimi jonkinlaisena turvaverkkona ja varasuunnitelmana, jottei ihan mihin tahansa vaihtoehtoon tarvitsisi hätäpäissään tarttua. Samalla kävimme Sampon kanssa keskustelun, olisiko nyt aika toteuttaa jo pitkän kytenyt ajatus omasta salista. Juho oli kanssani samassa veneessä ja innostui ajatuksesta pyörittää omaa salia. Saisimme itsellemme juuri ne treenivuorot, jotka haluaisimme. Totuus paljastui kyllä myöhemmin, mutta naivisti uskoimme näin. Selvää oli, että tarvitsisimme lisää kovatasoisia ohjaajia seuratoiminnan käynnistämiseen olympiaprojektin tässä vaiheessa. Kysyimme Sörkassa kanssamme jo muutaman vuoden aktiivisesti harjoitelleen Petteri Kauppisen ajatuksia oman seuran pyörittämisestä ja Petteri oli asiasta heti innostunut.

Jollain kisareissulla olin jo paljon aiemmin jutellut seuratoiminnan pyörittämisestä Riihimäen Taekwondossa vaikuttaneen Juho  Rannan kanssa ja tiesin, että Juholla oli paitsi ambitioita seuratoiminnan kehittämiseen, myös hyviä ajatuksia aiheesta. Kaiken lisäksi Juho oli juuri valmistumassa fysioterapeutiksi, joten koulutuskin tukisi ajatustamme urheilulähtöisestä seurasta hienosti. Siispä kysymään Juhoa mukaan uuteen seuraan. Juhon innostuttua perustava ryhmä oli koossa: Sampo, Petteri, kaksi Juhoa ja allekirjoittanut.

Seurasi paljon palavereja, maileja ja puheluita. Toiminta-ajatus selkeytyi ja mahdollisia toimipaikkoja kartoitettiin. Suunnitelun ollessa jo hyvässä vauhdissa otti HTKD:n nokkamies Henri Nordenswan yhteyttä ja porukalla palaveerattiin mm. mahdollisuudesta ottaa uuden seuran perustamisen sijaan iso askel HTKD:n kehittämisessä. Houkutteleva ajatus oli sekin ja Henkalla oli aiheesta jotain mielenkiintoisia ajatuksia. Omat suunnittelumoottorimme olivat kuitenkin jo tottuneet ajatukseen omasta salista ja siksi päätimme kaikesta huolimatta perustaa oman salin Konalaan, paikalle, jonka vaihtoehdoista arvioimme kokonaisudessaan parhaaksi sijainniksi. Sanottakoon, että kävimme “tosi tarkoituksella” katsomassa saleja myös mm. Lauttasaaressa ja Helsingin keskustan alueella.

TU11:n salitila ennen muutostöitä

TU11:n salitila ennen muutostöitä

Taekwondourheilijat 2011 ry:n perustamisilmoitus jätettiin elokuussa 2011. Vuokrasopimus solmittiin ilman ensimmäistäkään maksavaa asiakasta ja toiminnan käynnistämiseksi välttämätön remontti tehtiin oman porukan talkoilla, nikkaroinnin välissä treenaillen ja hullun lailla mainoksia jakaen. Toiminta saatiin käyntiin ja harrastajia alkoi virrata sisään. Melko nopeasti alkoi onneksemme näyttää siltä, ettei perustajien lompakolle tarvitsisi talven aikana mennä perustamispottiin laittamaamme summaa enempää. Kesä tosin arvattiin hiljaiseksi ja jokunen viikko lomaakin olisi mukava pitää, joten kesästä selviytyminen oli kysymysmerkki. Kesään mennessä meillä oli kuitenkin jo toista sataa harrastajaa ja kesästä selvittiin, vaikka kassan pohja alkoikin loppukesästä uhkaavasti vilkkua.

Toiminnalliset tavoitteet laitoimme hommaa aloittaessamme korkealle: TU11 haluaa olla Suomen suurin ja menestyvin taekwondoseura. Vuonna 2021 pitäisi olla tuhat harrastajaa, viisi toimipistettä ja 5-10 palkattua valmentajaa. Rajuja lukuja.

Vajaan kolmen toimintavuoden jälkeen vuoden 2014 kesäkuussa (2.6.2014) komeilimme Suomen Taekwondoliiton lisenssitilaston kärjessä, mutta kärkisijamme ei vielä 2014 kantanut aivan vuoden loppuun saakka. Nyt päättyneenä vuonna 2015 “taistelu” suurimman seuran tittelistä oli kova, ja tällä kertaa vuoden lopussa suurimpana seisoi Taekwondourheilijat 2011 ry 175 lisenssiharrastajalla. Toimintamallimme poikkeaa hieman normaalista “vuosimaksusysteemistä” ja siksi tarkkaa harastajamäärää on hankala sanoa, mutta vuonna 2015 TU11:llä on vuoden jokaisena päivänä ollut keskimäärin 200 aktiivista harrastussopimusta. Vuositasolla tämä tarkoittanee jotain 250-300 aktiiviharrastajan porukkaa.

Toimipisteiden lisääntymistä hidastaa ennen muuta henkilöresurssien kapeus, mutta pääsalin toimintaa on tällä hetkellä myös Espoossa Tapiolan alueella ja Kalajärvellä. Palkattuja henkilöitä tarvitaan niin ikään reilusti lisää, jos haluamme olla tavoitteessamme vuonna 2021. Tällä hetkellä palkattuja työntekijöitä on vain yksi, Pauli Raivio, joka tosin tehokkuutensa vuoksi voitaisiin tilastoida kahdeksikin työntekijäksi. Toivottavasti emme kuitenkaan joudu turvautumaan tähän tilastointitapaan tavoitteisiin päästäksemme.

Taekwondoliiton lisenssimärät 2015 lopussa

Taekwondoliiton lisenssimärät 2015 lopussa

Maallikolle todennäköisesti yllättäen Suomen toiseksi suurin taekwondoseura löytyy Eurasta! Tässä kohtaa hatun nosto Pohjosen Erikille, joka perusti Yong-seuransa niin ikään vuonna 2011 ja on saanut toimintansa sekä harrastajien määrä- että laatumittareilla timantin kovaan kuntoon. Jos suhteutetaan seuran koko ympäröivään väestöpohjaan, on Erikin ja kumppaneiden suoritus ilmiömäisen kova.

Kaiken kaikkiaan Taekwondoliiton viiden suurimman jäsenseuran harrastajat muodostavat 39,4% Liiton kaikista lisenssiharrastajista ja kymmennen suurimman seuran osuus nousee yli 57 prosentin. Kaikkiaan lisenssiharrastajia on 59 eri taekwondoseuralla. En tiedä onko jakauma tyypillinen läpi lajiliittojen, mutta minulle se kertoo siitä, ettei lisensin hyötyjä jostain syystä koeta hintansa arvoiseksi. Lisenssejä siksi hankita, jollei oma seura moiseen tavalla tai toisella painosta.

Seuran pyörittäminen on rankkaa mutta palkitsevaa puuhaa. Monta asiaa olisin itse ja olisimme seurana halunneet tehdä paremmin, mutta ajan tai muiden resurssien puutteessa on jouduttu tyytymään kompromisseihin. Monta asiaa on kaiketi silti mennyt oikeinkin, ja vuoteen 2015 voi kokonaisuutena olla tyytyväinen. Aktivista vuotta 2016 oman ja muiden seurojen harrastajille ja seuratoimijoille!

Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *